4.12.2016

Ei enää liukastumisvaaraa ulkoillessa - ja upea arvonta!

Pikkujoulujen jälkeisenä aamuna oli mahtavaa mennä raikkaaseen ilmaan haukkaamaan happea. Tiet olivat liukkaat, pellolle vievällä tiellä oli paljon jäätä. Ilma oli kirkas ja kolea, sateli vähäsen lunta. Varsinaiset talvikelit ovat vielä edessä, lumisateet, kirpsakat pakkaset. Tykkään vaellella raikkaassa ilmassa, tuntuu, että koko kroppa alkaa hengittää!

Talvikelejä varten onkin hyvä hoitaa ulkoiluvarustus kuntoon. Sain kutsun Icebugin kampanjaan ja pääsin testaamaan valitsemiani Icebug-kenkiä. Niissä on pohjissa nastat, joten pysyy pystyssä liukkaillakin keleillä! Tämän tapaisille kengille minulla olikin tilaus, sillä esimerkiksi työssäni tarvitsen kestäviä ja lämpimiä kenkiä juurikin ulkoiluun ja liikkumiseen.

Tiesitkö, että liukastumistapaturmia tapahtuu Suomessa vuosittain noin 70 000. Siis ihan uskomaton määrä! Niistä 30 000 vaatii sairaalahoitoa - sairaalahoitoa vaativien auto-onnettomuuksienkin määrä on vain kolmannes tästä! Liukastumisien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousevat jopa 2,4 miljardiin euroon. Summa on ihan hirmuinen. Venähdykset, murtumat, pään vammat ja muut voisi helposti estää oikeanlaisilla varusteilla.

Kun Suomen sääolot ovat mitä ovat, ilo ulkoiluun säilyy oikeanlaisilla varusteilla! Valitsin testattavaksi Icebug Saunter2 W BUGweb -kengät. Ne ovat lämpimät ihan kahteenkymmeneen pakkasasteeseen saakka, sillä sisällä on fleece- ja pohjallisessa alumiinivuori. Kengät ovat nahkaa. Pohjat ovat metkat - niiden pohjan kierrätyskumista valmistettu BUGweb-nastaverkko on irroitettava. Lisäksi kengät ovat tosi nätit! Kengän etuosa on kivan leveä ja varpaille on hyvin tilaa. Koko valikoimaa voit tutkailla täällä.

Kengät ovat myös tosi kivan näköiset. Tykkään siitä, että myös ulkoiluvaatteet ovat kauniita. Mallin musta-beige sävyt sopivat monen asun kanssa, eikä niitä tarvitse välttämättä yhdistää pelkästään toppatakkeihin. Aionkin kokeilla, miltä villakangastakki näyttää niiden kanssa.

Icebug Saunter2
Icebug
Icebug
Icebug
Icebug
Icebug
Icebug
Icebug

Miten sinä varustaudut liukkaille talvikeleille? Kerropa omat suojautumiskeinosi kommenttiboksiin, ja voit voittaa valitsemasi Icebugit itsellesi! Mallistosta löydät varmasti mieluisat. Osallistumisaikaa on viikko, 12.12. klo 12.00. saakka. Jätä vastauksesi lisäksi nimimerkki tai nimesi sekä sähköpostiosoitteesi. Arvonnan säännöt löydät vielä täältä.

Jos arpaonni ei satu suosimaan, löydät Icebug-kenkien jälleenmyyjät täältä.

Mukavaa sunnuntaita ja turvallisia ulkolenkkejä!



Yhteistyössä Icebug

2.12.2016

Blingbling pikkujoulua!

Vielä tunti, niin lähden meidän työyhteisön pikkujouluihin. Tulee taas ihan huisin hauska ilta, kuten aina meidän porukoiden kanssa. Partyt tulee ihan nappisaumaan, sillä takana on kiireinen viikko.Nyt on myös kiva vetää ykköset päälle, ja asussa pitää olla vähän blingblingiä, vai mitä! Tässä asussa säihkyy toppi.

Mutta nyt vähän välipalaa, sitten menoksi!






Hauskaa iltaa kaikille, tip tap!

1.12.2016

Erään ystävyyden loppu



Jokin aika sitten kirjoitin, miten eräs ystäväni lopetti pikku hiljaa yhteydenpidon. Olimme todella läheiset yli kymmenen vuoden ajan. Viimeksi olimme yhdessä reissussa kesällä 2012. Sen jälkeen yhteydenpito hiipui. En oikein edes tajua, miten se tapahtui, mutta yhtäkkiä jäljellä oli täydellinen radiohiljaisuus. Vielä pari vuotta sitten soittelimme, mutta näimme yhä harvemmin ja harvemmin.

Tiesin, että hänellä oli elämässään aika paljon asioita meneillään, mutta en voinut silti ymmärtää tapahtunutta. Laitoinpa sitten hänelle tekstarin, jossa kyselin miten menee ja voisimmeko soitella ja jutella, miksi emme enää nykyään pidä yhteyttä. Hän vastasi: "Soitellaan vaan. Ikävä, että tässä kävi näin."

Olin yhä enemmän ymmälläni. Pohdin miehelleni, olinko tehnyt jotain väärin - en vain keksinyt mitään. En kertakaikkiaan keksinyt.

Niinpä sovimme päivän ja soittelimme. Juttelimme kuulumiset läpi, jonka jälkeen pureuduimme itse ongelmaan.

Ystäväni kertoi, että matkan jälkeen hänellä oli sellainen olo, että en pitänyt häneen niin paljon yhteyttä kuin hän minuun. Lisäksi hän kertoi minun sanoneen jotain, joka oli häntä loukannut. En nyt tässä lähde avaamaan tarkemmin taustoja tai tapahtunutta ja mitä sanoin, se on meidän välinen asia. Mutta olin tästä kuulemastani tosi hämmästynyt ja pahoillani. Sanoin, etten ikimaailmassa hänen mieltään tahtonut pahoittaa, olin vain sanonut ihmettelyni ääneen.

Kysyin myös miksi ystäväni ei sanonut minulle mitään, jos hän tunsi olevansa loukkaantunut. Eikö olisi ollut helpompaa sanoa, että hei, pahoitit juuri mieleni. Olisimme voineet purkaa asiat siinä ja silloin. Olisin heti pyytänyt anteeksi ja pahoitellut. Sen sijaan hän päätti, että ei "jaksa" puuttua asiaan, ja pikku hiljaa sulki minut elämästään.

Olin todella vilpittömästi pahoillani, sanoin sen monta kertaa, itkimme molemmat. Puhuimme kauan. Kysyin, haluaako hän nähdä, sanoi, että hänen pitää miettiä asiaa.

Muutaman viikon kuluessa minäkin olen ajatellut asiaa.

En tiedä enää, haluanko olla hänen kanssaan tekemisissä. Tunsin, ja tunnen itseni loukatuksi, petetyksi ja jätetyksi, koska yli vuosikymmenen ystävyytemme oli noin helposti kartalta pyyhittävissä. Että en loppuviimeksi ollut mitenkään tärkeä, vaikka niin luulin. Että hän mieluummin pyyhkii minut elämästään kuin selvittää sen asian tai muut asiat, jotka häntä vaivasivat. Vaikea uskoa, että niin hyvä ystävyys kuin meidän sai näin nolon lopun. Sillä tämä oli todella, todella nolo loppu.

En varmasti ole täydellinen ihminen, kaikkea muuta. Olen mokannut ystävyyssuhteissa, mutta silti tosiystävien kanssa on voinut jatkaa eteenpäin, koska asiat on joko puhuttu tai jatkettu eteenpäin. Kuten avioliitossa, myös ystävyyssuhteissa pitää hyväksyä sekä toisen että varsinkin oma epätäydellisyys. Enkä todellakaan halua olla millään jalustalla ystävyyssuhteissani, enkä ole myöskään ajatustenlukija, ja kyllä, minulle pitää välillä vääntää rautalangasta. Ja kyllä, joskus saatan ajattelemattomuuttani sanoa jotain, mitä ei pitäisi. Suhteissa on aina kaksi henkilöä. Jos synkkaa, suhteen eteen pitää nähdä vaivaa.

Yhden asian osaan, ja se on vilpitön pahoittelu. Osaan pyytää anteeksi. En myöskään loukkaa tahallani, miksi ihmeessä niin tekisin? Olen mielestäni - ja läheiset tietävät tämän - uskollinen ystävä. Kiintymykseni ystäviini on teräksenluja ja horjumaton. Minuun tutustuu nopeasti, mutta ystäväksi tie on pitempi. En päästä lähelle helposti. On myös ystävyyssuhteita, joissa vain kasvetaan eri suuntiin, mutta tässä ei käynyt niin, minun mielestäni ainakaan. Ja on ystäviä, joiden kanssa ei niin paljon pidetä yhteyttä, mutta kun nähdään, niin ollaan niin kuin aikaa välissä ei olisi ollutkaan.

Oli rankkaa huomata, että ei ollutkaan sitten niin kovin tärkeä, vaikka toisin luulin. Suren asiaa yhä, mutta ehkä olisi aika päästää irti. Suren myös sitä, että menetimme hyvän ystäväpariskunnan, jonka kanssa meillä oli vuosien mittaan mahtavia keskusteluita ja hurjasti naurua.


Olisi kiva kuulla onko sinulla ollut samantapaisia kokemuksia?

Mukavaa illanjatkoa!

30.11.2016

Nahkahame toimii aina

Heissan, täällä niskavaivainen kirjoittelee! Heräsin aamuyöllä niskajumiin, eikä uni meinannut tulla enää silmään. On taas mennyt viikkoja, etten ole tehnyt liikunnan eteen yhtään mitään, ja vielä menee jonkin aikaa, että uskallan aloittaa flunssan jälkeen. Niskoja ja hartioita sen sijaan voisi venytellä muutenkin, olen ihan sikalaiska. Olen laiskistunut! Aina jumittuessa päätän, että nyt aloitan rullaamaan ja venyttelemään, mutta juu... Mieluiten menisin hierojalle, joka möyhentäisi jumiset lihakseni pehmeiksi, mutta totuus on, että omasta viitseliäisyydestä on paljon kiinni oma hyvinvointi. Mitään lihasrelaksantteja en halua hakea, se olisi lopulta aika vihoviimeinen keino.

Loppuviikko on mukavasti täyteen buukattu. Huomenna on kampaaja ja perjantaina pikkujoulut! Alkaa fiilis väkisinkin nousta, meidän porukalla on aina niin hauskat juhlat. Viikonloppuani en silti pilaa, lauantai ja sunnuntai ovat omistettu jouluvalmisteluille. Haluan siivota vähän perusteellisemmin, ja myös kuusi koristellaan. Mukavaa hommaa on myös laatikoiden siivous, se on aina mukavaa hommaa! Aina näin joulun alla muuten blogiini tullaan hakusanoilla "aidon näköinen tekokuusi" tai "hyvännäköinen tekokuusi". Sitä se todellakin on, eikä taatusti varise ennen joulua. Kaksi uutta palloakin on kuuseen reissuiltamme. Joka vuosi hämmästeleme ajan kulua, vastahan koristeet paketoitiin joulun jälkeen, ja nyt ne taas otetaan esille...

Mutta sitten asusta. Kuvien nahkahame on eniten käytetty hameeni, ja rakastan sitä: se toimii minkä kanssa vain. Mieluiten pidän sitä villapuseroiden kanssa, jalkaan vain bootsit, juhlavammin korkkarit. Ja huomatkaa - värikäs villis taas! Olen heittäytynyt varsin vallattomaksi...







cashmere knit Repeat / leather skirt Marc Aurel
boots Guess / jewellery Dyrerg/Kern

Mukavaa iltaa!

Ps. Blogikirppiksellä Mulberryn Lily myynnissä, ja laskin Proenza Schoulerin PS1 tinyn hintaa. Laita sähköpostia, jos kiinnostaa!
© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.